Matkailu avartaa

Lauantaina käytiin liiton järkkäämällä reissulla Porvoon vanhassa kaupungissa. Mukana oli sisko ja vanhimmat tytöt, samoin äiti ja i-p. Oli tosi ihanaa, kun oli puolitoista tuntia varattu aikaa opastettuun kierrokseen, ja opas kertoikin paljon sellaista, mikä on tähän asti mietityttänyt. Esimerkiksi tiedän nyt, että (ainakin Porvoon kellotornin) seinään eri tavoilla muuratut tiilet on lahjoittajan toivomuksesta erikoisesti aseteltu: lahjoittaja pystyi sitten siitä sukulaisille ja tuttaville näyttämään että nämä tiilet minä lahjoitin, juu-u! 

Hanna-Maria ravintolassa kannattaa käydä syömässä, koska siellä oli älyttömän herkulliset sapuskat! Oi, sitä ihanaa uunilohta, yhtä hyvää kuin äitin tekemä!

Ja tietysti siinä heti nurkan takana ravintolasta katsoen oli Teetee Shop... No sinnehän olin jo heti suunnitellut meneväni tutkimaan Elegantin värivalikoimaa. Se vaalean vihreä, mihin olin netissä silmäni iskenyt, olikin paljon vahvempi kuin koneen ruutu antoi ymmärtää, joten se jäi sitten kauppaan. Muutkaan värit ei nyt sitten oikein siitä hyllystä puhutelleet (huh!), mutta ostin halpaa teetee Pallasta 100g. Siitä puuttui superwash-käsittely, mutta se nyt ei haittaa, kunhan muistaa pestä sukat käsin. Lisäksi nuo kuvassa näkyvät kaksi kerää Austermann Caleido Lacea, jotka on samaa väriä, ja ostohetkellä näyttivät suunnilleen samanlaisilta, mutta keriminen teki näemmä jotain hassua :D

Itse asiassa, tuo punainen raita tuntui jatkuvan paljon pidempään kuin muut raidat langassa, mutta se nyt saattoi vain tietysti johtua siitä, kun oli viimeiset metrin menossa ja olin jo kerinyt neljä kerää  Austermann Kid Silkiä, niin alkoi maistua pikkuhiljaa puulta koko pitsilankojen keriminen. Ehkä jonain päivänä mie opin muistamaan, ettei kannata liian monta ohutta lankaa keriä yhteen menoon. Siinä vaan turhautuu. Ne neljä Kid Silkiä lähti myös matkaan Porvoosta, mutta eivät varsinaisesti kuulu minulle. Sisko osti tytöille synttärilahjoiksi huiveja varten, mutta kun ei kuulemma oikein huivit luonnistu, niin tätihän ne lupautui tekemään. Eikä yhtään ajatelleet kumpikaan mun hermojani, vaan kahdella värillä joudun vieläpä taiteilemaan. Paljon mieluummin ite käyttäisin valmiiksi kirjavia lankoja, mutta eeei, ei meidän tytöille :P

Ehkä niistä nyt jotain valmistuu. Eihän tässä ole vaiheessa kuin yksi kakkossukka (syndrooma vaivaa), eri parin ekasta sukasta on valmiina sen verran, että varpaat vasta peittyy (kärjestä aletut), yksi mekko maailman ohuimmilla puikoilla (no okei, ne on vaan kakkoset) ja toinen mekko, johon olen jo kaksi kertaa pienentänyt puikkoja, mutta nyt näyttäisi tulevan oikean kokoinen. Jospa olis oikein nopea ja ahkera, ja saisi viimeksi mainitun valmiiksi sunnuntain rippijuhliin...